Sari Saxholm, Minna Moshnikoff ja Mari Gauriloff: Sevettijärven kolttakatrilli / Če’vetjääu’r ka’dre’l

Bok om Sevettijärvis skoltesamiske dans som  inneholder danseinstruksjoner med trinnmønstre og øyeblikksbilder.

Katrilli er en skoltesamisk dans som nesten ble glemt. Tidligere ble kunnskapen ført videre fra en generasjon til den neste i Petsamo.  Så ble det skoltesamiske samfunnet mer fragmentert og tradisjonen holdt på å forsvinne.

På 1990-tallet ble gamle kunnskaper revitalisert og Sevettijärvis innbyggere begynte å danse igjen. I dag ønsker skoltesamer bosatt over hele Finland å vite hvordan man danser katrilli. Derfor er denne boken laget.

Skrevet av Sari Saxholm, Minna Moshnikoff ja Mari Gauriloff. Finsk tekst.

Sevettijärven kolttakatrilli -kirja sisältää katrillin tanssiohjeet askelkuvioineen ja tilannekuvineen.

Katrilli on kolttasaamelaisten tanssi, joka lähes pääsi unohtumaan. Aikoinaan Petsamossa tanssitaito siirtyi sukupolvelta toiselle perimätietona. Sevettijärvelle asettumisen jälkeen kolttasaamelaisten yhteiskunta muuttui tiiviistä yhteisöstä hajanaisemmaksi ja kolttakatrillin tanssiminen väheni. 1990-luvulla katrillia innostuttiin muistelemaan ja kyläläiset alkoivat jälleen tanssia sitä.

Tänä päivänä katrillitaito ei enää siirry eteenpäin entiseen tapaan. Siksi on syntynyt Sevettijärven kolttakatrilli -kirja.

ISBN: 978-952-94-5814-1. Sari Saxholm, 2022. 96 s. Innb. 32,40 € (kan kjøpes gjennom duodjishop.fi)

Veli-Pekka Lehtola: Entiset elävät meissä — Saamelaisten historiat ja Suomi

Samenes historie som minoritet og urfolk tiltrekker seg enkle fortolkninger av samer som et undertrykt folk.  Men kan historien formidles på annen måte enn i lys av kolonialismen?

Like vesentlig i samenes historie er perspektiver som har fått mindre oppmerksomhet. Det er på tide å synliggjøre samspillet og samhandlingen mellom det samiske folket og deres aktive virke for egne rettigheter.

Máttut ellet mis – forfedrene lever i oss.  Utgangspunktet i arbeidet er samenes egen historiebevissthet og fortidens tilstedeværelse i nåtiden. Basert på den identifiseres måtene å huske på som viser seg å være viktige kanaler til fortiden for enkeltpersoner, familier og små samiske samfunn. Egne historier er essensielle når jeg diskuterer for eksempel sannhets- og forsoningsarbeid angående det samiske folk.

Hvorfor er majoritetsbefolkningen så motvillige til å erkjenne fortidens smerter?

Saamelaisten historia vähemmistönä ja alkuperäiskansana houkuttaa usein suoraviivaisiin tulkintoihin alistetusta kansasta. Tätä tukevat monet kehityskulut, mutta voiko historiasta puhua myös muuten kuin kolonialismin valossa?

Yhtä olennaisia saamelaisten historiassa ovat näkökulmat, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On aika nostaa esiin saamelaisten keskinäinen vuorovaikutus ja kanssakäyminen sekä aktiivisuus omien oikeuksiensa puolesta.

Máttut ellet mis – entiset elävät meissä. Teoksessa lähtökohtana on saamelaisten oma historiatietoisuus ja menneisyyden läsnäolo nykypäivässä. Esiin pääsee saamelaisten elävä elämä, ”meijän historiat”. Sen pohjalta eritellään muistamisen tapoja, jotka osoittautuvat tärkeiksi kanaviksi henkilöiden, perheiden ja pienten saamelaisyhteisöjen menneisyyteen. Omat kertomukset ovat olennaisia keskusteltaessa esimerkiksi saamelaisia koskevasta totuus- ja sovintotyöstä.

Miksi valtaväestö on edelleen haluton myöntämään menneisyyden kipukohtia?

ISBN: 9789523451674. Gaudeamos, 2022. 383 s. Innb. 242.- (kan kjøpes gjennom Adlibris)

Niillas A. Somby: Nietos-ukko

Finsk oversettelse av Skálveáddjá/Driftsman (2002).

Barnebok om barn som lager snømenn. Snømennene lever sitt eget liv på nettene, og når våren kommer, flytter de nordover med ris-reinflokken som barnas bestefar har laget. Med denne boken lærer barna noen ord for snø og vinterføre både på samisk og engelsk.

Sirpa Mänty har illustrert boka og Kaija Anttonen har oversatt til finsk.

Nietos-ukko puistelee lumihiutaleita maahan. Pohjoisen lapset pääsevät tekemään lumikodan ja lumiukkoja – ja ukin opastuksella risuporoja. Mutta mitä lumiukot tekevät silloin, kun lapset nukkuvat? Ja miten lumiukkojen käy, kun kevät koittaa ja lumi sulaa?

Nietos-ukko on kertomus luonnon ja kaiken elävän yhteyksistä 4–8-vuotiaille lapsille.

Kirjan on kirjoittanut saamelaiskirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja Niillas A. Somby Tanasta, Norjasta, alun perin pohjoissaameksi.

ISBN: 978-952-68413-8-0. Kieletär Inari, 2021. 40 s. Innb. (Kan kjøpes gjennom Adlibris )

Kirsi Máret Paltto: Missä olet, Elle?

Finsk oversettelse av Gos don leat, Elle? (2019).
Spenningsroman om gutten Jovnna som ønsker å delta på trommekurs, men som ikke har mulighet fordi mora er bortreist på ukedagene.

Oversatt til finsk av Kajja Antonen. Illustrert av Liisa Tellervo Helander.

Kirja Jovnnasta, joka ei pääse rumpukurssille ystäviensä kanssa. Hän menee pettyneenä viereisen autiotalon yläkertaan rummuttamaan vimmatusti kaikkea mitä eteen tulee. Äkkiä tapahtuu jotain, mikä tekee Jovnnan elämästä jännittävää – lähes käsittämättömällä tavalla.

Tenojokilaaksosta kotoisin olevan Kirsi Máret Palton esikoisromaani ystävyydestä ja omien voimien tunnistamisesta.

Nuortenromaani 7–11-vuotiaille.

ISBN: 978-952-69835-0-9. Kieletär Inari, 2021. 128 s. Innb. 311.- (kan kjøpes gjennom Adlibris)

Kirste Paltto: Takaisin taivaalle

Oversettelse til finsk av Kirste Palttos barnebok Dávggáš ja násti (1989).

Den handler om Dávggáš og hans opplevelser når han prøver å hjelpe Násti (stjerna) med å komme seg tilbake til himmelen. Han må passere trollenes verden, for å komme til Guovssahas-áddjá, som har gode råd.

Boka er oversatt til finsk av Kajja Antonen og er illustrert av Esther Berelowitch.

Kirste Paltto: Dávggáš ja násti (1989) – digital tilgjengelig i Bokhylla til NB.

Maapallolle mätkähtänyt tähti tarvitsee Jouskan apua päästäkseen takaisin taivaalle. Edessä on kuitenkin monta pulmaa. Miten Jouska löytää Ukko Revontulen ja pääsee Ukon luo staalojen maan halki. Selviytyykö Jouska matkasta joutumatta staalojen pataan?

Saturomaani 6–10-vuotiaille.

ISBN: 978-952-68413-9-7. Kieletär Inari, 2021. 80 s. innb. 344.- (kan kjøpes gjennom Adlibris )

Pekka Sammallahti: Sámi-suoma sátnegirji/Pohjois­saame-suomi sana­kirja

Nordsamisk – finsk ordbok.

Ordboka inneholder rundt 52 800 oppslagsord og utallige eksempler på bruk. Dette er også ei deskriptiv ordbok, men allikevel har den referanser til dagens språkbruk for noen foreldede ord eller låneord. Dermed er den også til en viss grad ei preskriptiv ordbok. Målet er iallfall å ta med ord som leseren støter på i gamle og nyere tekster.

Denne ordboka er en utvidet versjonen av Pekka Sammallahtis samisk-finsk ordbok som ble utgitt i 1989.

Davvi­sámi-suoma sátne­girj­jis leat sul­lii 52 800 ohcan­sáni ja valjis ovda­meark­kat eanas ohcan­sániid atnin­vugiin.

Dát sátne­girji lea viiddi­duv­von ver­šuv­dna Pekka Sammallahti sámi-suoma sátne­girj­jis mii ilm­mai 1989.

ISBN:978-82-329-0476-1. Davvi girji, 2021. 869 s. Heftet. 450.- (kan bestilles gjennom Biblioteksentralen)

Niillas Holmberg: Halla Helle

Niillas Holmberg er en prisbelønnet samisk poet som nå debuterer som romanforfatter på finsk.

Prestesønnen Samu fra sør i Finland flytter til Lappland. En merkelig sterk kraft trekker han mot Utsjok – kunstneren Elle Hallala. Hun er den mest omtalte samen i Finland.

Elle avstår fra all sin kunstnerisk virksomhet. Hun flyter alene til fjells for å leve livet som forfedrene gjorde. Hun sender Samu drømmer som er skrevet i diktform.

Halla Helle beskrives som samfunnsroman med kloke refleksjoner om konflikter som berører både individer og samfunn.

Den finnes også som e-bok og e-lydbok på finsk. https://www.adlibris.com/no/e-bok/halla-helle-9789512423699

Palkitun saamelaisrunoilijan tenhoava esikoisromaani. Papin poika Samu jättää etelän taakseen ja muuttaa Saamenmaalle. Merkillisen vahva voima vetää häntä Utsjoelle: Suomen puhutuin saamelainen Elle Hallala, taiteilijanimeltään Halla Helle.

Elle hylkää taiteen teon ja erakoituu tunturiin viettämään esi-isiensä mukaista elämää. Hän lähettää Samulle runomuotoon kirjoitettuja unia. Freud ja Jung apunaan Samu alkaa tulkita unia auttaakseen Elleä. Välittyykö tulkinnoista vain hänen oma halunsa saada Elle lähelleen, ja mitä toisen kulttuurista on omaksuttava ymmärtääkseen sen symboleja?

ISBN: 9789512418695. Gummerus, 2021. 455 s. 231.- (kan kjøpes gjennom Adlibris)

Siri Broch Johansen: Minä olen hiihtäjä

Siri Broch Johansens andre roman Jeg er en skiløper (2014)/Mun lean čuoigi (2014) i finsk oversettelse.

Hovedpersonen er 15-årige Josef som er en talentfull skiløper og spiller i band.  Vi følger han og hans kamerater i deres  utfordringer i hverdagen og fritiden et sted i Finnmark.

Josef har lært noe om kvinner. Han har lært at hvis det er noe som er galt, så går det ikke over av seg selv. Dersom man tror at det beste er å ikke snakke om det, tar man sannsynligvis feil.

Romanen inneholder alt fra actionfylt handling til brennhet kjærlighet og har en overraskende vending.

Irene Piippola har oversatt til finsk.

len tänään oppinut jotain tytöistä. Olen oppinut että jos jokin juttu on pielessä, se ei korjaannu itsestään. Ja jos kuvittelet että on parempi olla puhumatta, olet todennäköisesti väärässä.

Olen oppinut että jos sinulla on paha mieli, ja asiat menevät niin pieleen että puhkeat itkuun sen tytön nähden, joka on pahan mielen aiheuttanut, se saattaakin muuttaa kaiken jälleen hyväksi.”

15-vuotias Jovsset, joka on kaverit kutsuvat norjalaisittain Josefiksi, elää tavallisen nuoren koululaisen elämää pienessä kylässä Pohjois-Norjassa. Elämän täyttävät harrastukset, kaverit ja koti. Josef ja bändikaverit haluavat tulla kuuluisiksi soittajiksi ja päästä isoille lavoille esiintymään. Josef haluaa tulla myös kuuluisaksi hiihtäjäksi, yhtä kuuluisaksi kuin maailman nopein Petter Northug. Mutta kaikista tärkeintä on viettää aikaa Marjan kanssa.

Josef ehtii toteuttaa unelmiaan ja kokea paljon kunnes tapahtuu jotain odottamatonta joka muuttaa kaiken.

Alkuteos: Jeg er en skiloper/Mun lean cuoigi 2014

ISBN: 9789523155091. Atrain kustannus, 2019. 85 s. Innb. 208.-(kan kjøpes gjennom Adlibris)

Siri Broch Johansen: Saran päiväkirja

Siri Broch Johansens debutroman Sárá beaivegirji (2010) i finsk oversettelse.

Far har fortalt Sara om en gammel gubbe som bor i Lárásbaktitunellen. 11. årige Sara får et spesielt forhold til Bákte-Lárás, som bor inne i berget, Lárás-bákti. For lenge siden ble han tatt av de underjordiske, og har siden bodd inne i berget. Sara blir veldig lei seg da faren ser seg nødt til å legge opp gårdsdrifta i Manndalen og sende hennes beste venn, kua Násti, til slakteriet. Han får ny jobb i Tromsø og begynner som ukependler. Men Sara finner trøst. I drømmene ser hun løsningen. Romanen er skrevet i dagbokform.

Irene Piippola har oversatt til finsk.

Sara asuu maatilalla lähellä Tromssan kaupunkia Pohjois-Norjassa. Hänellä on kavereita, rakkaita eläimiä, vanhemmat ja pikkuveli. Isä hoitaa maatilaa ja äiti on kyläkoulun opettaja. Elämä sujuu mukavasti kunnes Saran isä kertoo että hänen on lähdettävä ansiotöihin Tromssaan ja asuttava viikot poissa kotoa. Eläimet on vietävä teurastamoon. Näin tapahtuu monessa muussakin perheessä. Saran mieli on raskas mutta hän on myös vihainen. Jopa oma rakas Tähti-lehmä viedään pois.

Sara on vihainen äidille ja isälle ja koko maailmalle eikä hän hyväksy tapahtunutta. Kun hän muistaa isän tarinan vanhasta ukosta, joka joutui maahisten maailmaan kauan sitten, hän alkaa toimia. Tarinan mukaan ukko asustelee kalliossa, jonne äskettäin louhittiin tunneli.

Siri Broch Johansen (synt. 1967) on saamelainen kirjailija, näytelmäkirjailija, laulaja ja saamen kielen opettaja Norjan Finnmarkissa Tanassa. Broch Johansen kirjoittaa pohjoissaameksi. Häneltä on ilmestynyt tieto- ja kaunokirjallisia teoksia. Suomennos Irene Piippola.

ISBN:9789523155084. Atrain kustannus, 2019. 75 s. Innb. 208.- (kan kjøpes gjennom Adlibris)

Niillas Holmberg: Jalkapohja

Finsk gjendiktning av Juolgevuođđu (2018) som er nominert til Nordisk råds litteraturpris 2020.

Verket er et poetisk manifest som framhever betydningen av kontakten mellom menneske og jorda, det som har verdi for framtiden. Boken fremholder betydelsen av naturbasert tradisjonskunnskap samtidig som den stiller spørsmål om den passer inn i den moderne tiden og tankesettet.

År etter år kjemper samer mot utnyttelsen av deres land; det være seg gruver, jernbane, eller vindkraftparker. Hvem er det som kan hindre industrisamfunnet i å fullstendig utnytte og ødelegge markene? Ingen andre enn lokalbefolkningen. Men det svaret gjelder bare om befolkningen har bevart kontakten med landet.

Runokokoelma Jalkapohja alleviivaa ihmisen ja maan välistä yhteyttä. Se ylistää luontoon liittyvää perinnetietoa ja samalla kyseenalaistaa sen soveltuvuutta moderniin aikaan ja mieleen.

Runoissa herätään lahoavien kengännauhojen myhäilyyn, toivotaan kynäksi sulkaa joka löytyy ilmasta. Niistä jäsentyy maayhteys, joka tarkoittaa velvollisuudentunnetta suojella ympäristöä sen uhkatekijöiltä. Jalkapohja julistaa, että meidän on palattava jalkoihin, koska ne ovat yhtymäkohtamme maahan. Vastavoimakseen jalat saavat suutarin, jota tiirat nousevat vastustamaan luontoaktivistien lailla.

Arktiseen maisemaan, koivujen ja lintujen rinnalle, tiiviissä runoissa nousee kieliterminologia; entisajan muistelun sijaan etsitään hukassa olevaa preesensiä ja avataan modernia saamelaisuutta. Kirjan on kuvittanut Saamenmaan uuden polven kuvataiteilija Inga-Wiktoria Påve.

ISBN: 9789512415236. Gummerus, 2019. 144 s. Heftet. 259.-